Saavutettavuuslainsäädännön tausta
Vuonna 2016 annetun EU:n Saavutettavuusdirektiivin toteuttamiseksi Suomeen säädettiin vuonna 2019 digipalvelulaki, joka asetti vaateita pääasiassa julkisen sektorin digipalveluille. Saavutettavuusvaatimuksia laajennettiin koskemaan myös osaa yksityisen sektorin toimijoita EU:n esteettömyysdirektiivillä vuonna 2019. Direktiivin määräykset aiheuttivat muutoksia useisiin lakeihin. Digipalvelulakiin lisättiin määräyksiä osalle verkkokaupoista. Tosin hallituksen esityksessä digipalvelulain muutokseen oli selkeä kannanotto saavutettavuuden tärkeydestä: ”Ihanteellisessa tilanteessa kaikki järjestelmät rakennetaan lähtökohtaisesti tukemaan saavutettavuutta ja esteettömyyttä.” (HE 41/2022)
Mitä toimia digipalvelulaki verkkokauppiaalta edellyttää
- Palveluntarjoajan (verkkokauppaa ylläpitävän yrityksen) on varmistettava digitaalisten palvelujensa sisältöjen havaittavuus ja ymmärrettävyys sekä käyttöliittymien ja navigoinnin hallittavuus ja toimintavarmuus saavutettavuusvaatimusten mukaisesti.
Verkkokaupan saavutettavuuden selvittämiseksi sille on suoritettava saavutettavuusauditointi. Siinä verkkokaupan käyttöliittymää ja sisältöä arvioidaan WCAG 2.1 ohjeistuksen onnistumiskriteereihin (linkki). Auditoinnin voi suorittaa itse, tilata projektina ulkopuoliselta tai tilaamalla Supervisor Accessibility Compliance auditointipalvelun.
- Auditoinnin jälkeen verkkokauppaan on lisättävä saavutettavuusseloste, jossa kerrotaan verkkokaupan saavutettavuuden tasosta ja mahdollista puutteista perusteluineen. Lisäksi saavutettavuusselosteessa on oltava ohjeet siitä, miten digitaalisen palvelun sisältämät tiedot tai palvelun vaihtoehtoisella tavalla, jos palvelu tai sen osa ei ole käyttäjälle saavutettavassa muodossa.
- Palvelun käyttäjälle on myös tarjottava palautekanava, jota käyttäen voi raportoida havaituista puutteista tai ongelmista. Palaute on voitava lähettää sähköisesti. Tähän riittää käytännössä sähköpostiosoitteen antaminen tai palautelomake.
Palveluntarjoajan (verkkokauppaa ylläpitävän yrityksen) on lähetettävä palautteen vastaanottamisesta lähettäjälle sähköinen vastaanottokuittaus, josta ilmenee palautteen vastaanottoaika. Palveluntarjoajan on vastattava palautteisiin ja pyyntöihin viipymättä, mutta viimeistään kahden viikon kuluessa yhteydenotosta. Jos pyyntö saada tiedot saavutettavuusvaatimukset täyttävässä muodossa koskee laajaa digitaalisen palvelun sisältöä, palveluntarjoaja voi jatkaa vastausaikaa enintään kahdella viikolla. Lisäajasta on ilmoitettava pyynnön tehneelle palvelun käyttäjälle.
- Saavutettavuusselosteessa on oltava valvovan viranomaisen yhteystiedot ja linkki verkkosivustolle, jotta käyttäjä voi tehdä halutessaan saavutettavuuskantelun tai -selvityspyynnön.
Saavutettavuutta valvoo 31.12.2024 asti Etelä-Suomen aluehallintovirasto (AVI) ja siitä eteenpäin Liikenne- ja viestintävirasto (Traficom).
- Jos verkkokauppa (tai muu digipalvelu) ei täytä saavuttavuusvaatimuksia, niin siitä on tehtävä erillinen ilmoitus valvovalle viranomaiselle. Tällä hetkellä (joulukuu/2024) AVI ei ole ilmoittanut, miten tällainen ilmoitus tulisi tehdä. Saavutettavuusvaatimuksista poikkeamisesta ei voi kuitenkaan valvovalle viranomaiselle ilmoittaa saavutettavuusselosteella. AVI/Traficom on luvannut selventää tätä ilmoitusmenettelyä keväällä 2025 ennen siirtymäajan loppumista. Sama pätee kohtuuttomaan rasitteeseen vetoamiseen (ks. seuraava kohta).
- Arvio siitä, muodostaako saavutettavuusvaatimusten noudattaminen kohtuuttoman rasitteen palveluntarjoajalle, tehdään saavutettavuusvaatimusten noudattamisen kustannuksien suhteessa toiminta- ja pääomakustannuksiin ja saavutettavuusvaatimusten noudattamisen nettokustannusten suhteessa nettoliikevaihtoon sekä kustannus-hyötyarviona, jossa on otettava erityisesti huomioon vammaisten ihmisten tarpeet käyttää palvelua.
Kohtuuttomaan rasitteeseen vetoaminen edellyttää perustelulaskelmien lähettämistä valvovalle viranomaiselle. Tämän menettelyn osalta AVI/Traficom antaa tarkempia ohjeita ennen siirtymäajan päättymistä.
- Tilapäistä saavutettavuusvaatimuksista poikkeamista voi joissain olosuhteissa perustella yritykselle koituvasta kohtuuttomasta rasitteesta. Palveluntarjoaja voi poiketa saavutettavuusvaatimuksista tilapäisestikin vain, jos se ennakkoon tehdyn saavutettavuusarvioinnin (saavutettavuusauditoinnin) perusteella voi osoittaa vaatimusten toteuttamisen aiheuttavan sen toiminnalle kohtuuttoman rasitteen. Kohtuutonta rasitetta arvioitaessa on otettava huomioon erityisesti vammaisten ihmisten tarpeet käyttää kyseistä digitaalista palvelua sekä palveluntarjoajan koko, taloudellinen asema, toiminnan luonne ja laajuus.